Halosen "Huviretki"

Aiheena ihminen ja pukeutuminen

Lukuvuoden aikana taidekoulun kaikissa ryhmissä on lähestytty vuoden teemaa ”Iloa iholla” tekemällä monenlaisia töitä, jotka liittyvät ihmiseen, vaateisiin ja pukeutumiseen.

Nuorimmat aloittivat syksyllä jäljentämällä omat kätensä paperille. Myöhemmin he piirsivät iloisia ja surullisia ilmeitä sormilla painettuihin väripisteisiin. Kakkosvuoden ryhmä maalasi mielipuseronsa oikeankokoisena ja ripusti ne pyykkinarulle kuivumaan. Neljännen vuoden ryhmä piirsi hattuja ja teki ideataulun puserosta, joka sitten toteutettiin piirtämällä ja maalaamalla käyttäen myös frontage-tekniikkaa.

Yhteisiäkin teemoja on ollut. Vanhempien ryhmät ovat tehneet piirtämisharjoituksia käsistä ja kasvoista. Erilaisia laukkuja piirrettiin myös ja se olikin vaikeaa saada sormet taipumaan oikein laukun sangan ympärille.   

Taidekuvaa jäljentämään

Valitsin Pekka Halosen Huviretki maalauksen jäljentämistyön kohteeksi, koska siinä on paljon eri-ikäisiä ihmisiä tapahtumarikkaassa ja tunnelmallisessa hetkessä.

Työ aloitettiin tutustumalla maalaukseen ja valitsemalla ihmisryhmät, jotka sitten jäljennettiin lyijykynälle maalausalustalle. Vanhemmat tekivät työn akryyliväreillä valmiille maalauspohjalle ja nuoremmat käyttivät akvarellipaperia vesiväreillä toteutettavassa työssä.

Oppilaiden luonteet tulivat voimakkaasti esille työskentelyn yhteydessä. Toinen piirsi lyijykynäluonnoksen ”sinnepäin” ja toinen teki tämän saman vaiheen pikkutarkasti ja ajan kanssa.

Maalaustelineen ääressä

Ennenkin olen huomannut, että maalaustelineillä on ”rauhoittava” vaikutus. Omaan työhönsä ja värien sekoittamiseen keskittyneet oppilaat saattoivat olla pitkiä aikoja hiiren hiljaa.

 

Akryyliväreillä maalaus on toisaalta helppoa siinä suhteessa, että edellisen värin päälle voidaan aina maalata uusi väri. Vesivärityössä korjaaminen harvemmin onnistuu.

Taidemaalari Pekka Halosen Huviretki (1907) tilattiin taiteilijalta aikoinaan helsinkiläisen kansakoulun voimistelu- ja juhlasaliin. Sommitelman lyyrinen tunnelma tuo mieleen lapsuuden ikuisesti lämpimän kesän. Maalaus on nykyään Helsingin kaupungintalon ala-aulan toisen suuren seinän kiintopisteenä.

Vedenalaista elämää

Erakkorapu etsii kotia -satu  viritti oppilaat vedenalaisen elämän kuvaamiseen. Mielikuvitus alkoi laukata ja sadussa esiintyneet kalat, kotilot, tähdet, vuokot, hevoset ja korallit alkoivat piirtyä paperille mustilla tusseilla.

Käytettävänä oli eripaksuisia ja erimuotoisilla kärjillä olevia tusseja. Ohuella pyöreällä tussilla piirrettiin ensin muotoa ja sitten jatkettiin paksummilla tusseilla. Erilaiset viivoitukset, pisteet, pallot ja ruudutukset elävöittivät niin kalat kuin merenneidotkin. Työhön keskittymistä oli mukava seurata eikä kukaan kaivannut lyijykynällä luonnostelua.

Seinällinen vedeneläimiä.

Painokankaaksi

Vedenlaista elämää -tussitöillä osallistutaan Tasapainon, Suomen lasten ja nuorten kuvataidekoulujen liitto ry:n sekä Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry:n järjestämään suunnittelukilpailuun. Taidekoulut voivat osallistua kilpailuun maksimissaan kymmenellä piirustuksella. Oppilaat äänestävät itse siitä, mitkä työt lähetetään kilpailuun.

 Suunnittelukilpailun raati valitsee ainakin yhden kuvan painettavaan tekstiilikuosiin jokaisesta taidekoulusta. Painetusta kankaasta valmistetaan mm. pussilakanasettejä ja sadeviittoja. Myös yksittäisiä t-paitaprinttejä voidaan tehdä kilpailutöistä.

Äänestysliput ovat jo valmiina.

Kädet savessa

Syyslukukauden lopuksi kysyin oppilailta, mistä syksyn aikana tehdystä työstä tai tekniikasta he ovat pitäneet ja mitä he haluaisivat tehdä keväällä. Villapuserosta tuunattujen lapasten ja jääskrapan hanskan tekeminen oli ollut monen mielestä mukavaa.
Kevään suosikiksi nousivat keramiikkatyöt ja myös hiilellä piirtäminen. Kummankin ryhmän oppilaat olivat jo edellisenä vuonna tehneet kupin tai lautasen ja myös eläimiä savesta.

Käärmeitä, pupuja, siilejä

Valmentavien ryhmässä teimme valkoisesta fimo–massasta pieniä eläimiä, jotka maalattiin seuraavalla kerralla oikeiden eläinten värisiksi. Uudet eläimet laitetaan muovisten eläinten tilalle syksyllä luonnonmateriaaleista tehtyyn maastoon.  Maasto ja sen eläimet ovatkin olleet koko talven lasten kiinnostuksen kohteena ja eläimet ovat siellä vaellelleet paikasta toiseen.

Oma profiili saveen
Neljännen vuoden taidekoululaisten tehtävänä on oman profiilin muotoileminen savesta. Apuvälineenä käytettiin piirtoheitintä. Pareittain piirrettiin paperille silhuetti, jonka piirtoheittimen valo heijasti. Koska ”päästä” tuli aika suuri, sitä pienennettiin kopiokoneella.

Seuraavaksi kaulittiin punasavesta laatta ja sen päälle asetettiin paperista leikattu profiili. Muotoilutikuilla oli helppo veistää savea pois kuvan ulkopuolelta ja näin saatiin profiili koholle.

Hiusten, silmien ja suun muotoilussa olikin sitten haastetta. ”Kuinka nää mun hiukset oikeesti menee? Onks tää silmä nyt oikeessa kohdassa? Pitääks korvan näkyä?” Taitavasti erilaisia muotoilupuikkoja käyttäen oppilaat saivat tasaisen laatan muuttumaan omaksi kuvakseen.
Makkarasta kasvot
Toisen vuoden oppilaat tekivät myös muotokuvan savesta. Savi kaulittiin isolla kaulimella laataksi. Tässä vaiheessa pienten voimat eivät ihan riittäneet ja tarvittiin opettajan lisävoimaa. Savimakkaran teko sujuikin jo helpommin. Nuudelihiukset olivat kovasti suosiossa ja niitä tehtiin muotoilupuikoilla. Lopuksi makkarat painettiin kevyesti kaulimalla kiinni savilaattaan.

Vaikka varsinaiset työt tuehtiin puolessatoista tunnissa, kuluu savitöiden valmistuksessa paljon aikaa. Jotta työt kestäisivät, ne pitää polttaa keramiikkauunissa 800-1000 asteessa. Ennen polttamista töiden annetaan kuivua ainakin pari viikkoa.  Raakapolton jälkeen työt lasitetaan ja poltetaan taas uudelleen.

Värejä ja muotoja

Värit ja värioppi on ehtymätön aihe kuvataiteen maailmassa. Valon määrä vaikuttaa siihen, miten näemme värit. Eri vuorokauden- ja vuodenaikana sama väri voi näyttää ihan erilaiselta.

Mitä väri sitten on? Nykysuomen sanakirja määrittää värin seuraavasti: Esineestä, aineesta tms. säteilevän tai heijastuvan valon aallonpituudesta riippuva näköaistimuksena havaittava ominaisuus.

Puhutaan, että taiteilijoilla on oma paletti. Se tarkoittaa sitä, että he käyttävät töissään samoja tai saman sävyisiä värejä. Niistä voidaan tunnistaa, kuka taulun on maalannut ja jopa milloin taiteilija on sen tehnyt. Taiteilijan väripaletti voi myös muuttua iän mukana.

Hyvä esimerkki tunnistettavasta taiteilijasta värin perusteella on Helena Schjerfbeck, joka käytti töissään tiettyä punaista.

Lämpimiä ja kylmiä värejä

Taidekoululaiset harjoittelivat lämpimien ja kylmien värien tunnistamista ja sekoittamista. Pohdittiin myös sitä, että minkälaiset muodot voisivat kuvata näitä värejä.

Lämpimistä väreistä mieleen tuli aurinko ja sen pyöreä muoto. Paperille piirrettiin yhtenäistä pyöreää muotoa ja viivojen väliin jäävät alueet maalattiin keltaisen, oranssin ja punaisen eri sävyillä.

Kylmiä värejä varten piirrettiin kulmikkaita muotoja yhtenäisellä viivalla. Kylmä sininen löytyykin valmiina värinapeista, mutta violetin ja vihreän sekoittamista varten kokoonnuttiin tutkimaan luokassa olevaa väriympyrää.

Nuoremmat taidekoululaiset tekivät työn vesiväreillä valkoiselle paperille ja vanhempien ryhmä peiteväreillä mustalle paperille. Maalattavat alueet olivat erikokoisia ja niissä olikin hyvä harjoitella eri paksuisten ja muotoisten siveltimien käyttöä. Veden käytössä ja siinä missä järjestyksessä alueita maalaa, piti myös olla tarkkana, jotta värialueet eivät sekoittuisi.

Tupsuja Talvikekkereillä

 
Kansalaisopiston Taidekoulu osallistuu Kiiruun koululla järjestettävään Talvikekkerit -lastentapahtumaan lauantaina 21.1.2012 opettamalla lankatupsujen tekoa.

Peppi Pitkätossu teeman mukaan nimetyssä Annikan Tupsupajassa tehdään villalangasta erikokoisia tupsuja tupsuntekokoneella. Pienimmät tupsut ovat halkaisijaltaan pari senttiä ja isommat noin kahdeksan senttiä. Monen värisiä lankoja on saatu lahjoituksena yläkoulun siivotessa käsityöluokan varastoja.

Taidekoulun Hannele-opettaja vastaa pajan toiminnasta ja häneltä saa lisätietoja taiteen perusopetusta antavasta koulusta ja syksyllä alkavasta ja jatkavista ryhmistä. Apuohjaajiksi on tulossa muutama taidekoulun oppilas. Heiltä voi myös kysellä siitä, mitä taidekoulussa tehdään.

Tontut toivottavat Hauskaa Joulua!

Taidekoulun nuorimmat valmistivat tonttutaulut päreen päällee. Päre maalattiin vesiväreillä mieleisen väriseksi. Punaisesta  huovutusvillasta neulahuovutettiin tonttulakki. Silmiksi liimattiin tervalepän kävyt ja kulkuseksi aito kulkunen = pellavan kulkunen eli siemenkota.

Taidenäyttelyssä

Tutustuminen taidenäyttelyihin kuuluu myös taidekoulun ohjelmaan. Tällä kertaa ei tarvinnut lähteä merta edemmäs kalaan vaan kävimme Kiiruun talolla katsomassa Pekka Leppälän maalauksia.

Melkein kaikki työt oli tehty vesiväritekniikalla. Taiteilijan muusa esitteli meille taulut ja lapset tunnistivat lintuja. Ihastelimme sudenkorennon vesipisaroita ja hevosen harjajouhia vastavalossa. Näimme myös miten ohuella siveltimellä työt on tehty. Ohuin sivellin oli kolmen nollan numeroinen.

Jokainen sai myös valita mieleisensä taulun ja kertoa miksi tykkää juuri siitä maalauksesta. Surusilmäinen koira oli monen tytön suosikki. Hevostaulu toi mieleen tutun hevosen ja linnun poikasen untuvainen olemus oli hellyyttävä.

Lapaset vanhoista villapuseroista

Syyslukukauden lopuksi taidekoululaiset ovat tuunanneet vanhoista "pilalle pestyista" villapuseroista lapasia. Homma aloitettiin kaavan piirtämisellä käyttäen omaa kättä mallina. Sitten tehtiin luonnos kuvioista, joilla lapaset koristellaan.

Neulahuovutuksella salamat, kissat ja kukat pisteltiin neuloksen pintaan.

Villalangalla kirjottiin mm. sanoja, kukkia ja tähtiä. Lopuksi työ ommeltiin käsin kasaan jälkipistoilla.

Taiteilijat ja taulut tutuiksi

Syksyn aikana taidekoululaiset ovat tutustuneet eri taiteilijoihin ja heidän maalauksiinsa "viikon kuvana". Albert Edelfeltin "Kööpenhaminan ankkuripaikka" maalauksessa mietittiin, milloin ja missä maassa työ on tehty ja kenelle. Georges Seuratin impressionistinen työ "Sunnuntai Grande Jatten saarella" inspiroi taidekoululaisia hattujen pariin.
Akseli Gallen-Kallelan "Karhunputki" ja "Näkymä Kalelanniemeltä Ruovedelle" tauluissa katsottiin miten eri tavalla luontoa voi kuvata. Karhunputki oli maalattu keskelle taulua ja Ruovesi maisemassa oli rauhallinen syksyinen ruskamaisema.

Tällä viikolla tutustuttiin ranskalaisen Edgar Degasin "Tanssijattaret" tauluun. Balettitanssijoiden jalkoja ja  käsien asentoja tutkittiin vähän tarkemmin samoin tanssiasuja. Maalaustelineen ääressä oppilaat piirsivät  balettitanssijoita pastelliväreillä värilliselle paperille hyvin keskittyneesti.

"Hatuttaa"

Perus- ja välivärit tulivat tutuksi TPO 2 ryhmälle vesiväri ja "leikkaa liimaa paperia " harjoitustyössä. Työ laitettiin Jukolan taideopetustilan seinälle ilahduttamaan tilan kaikkia käyttäjiä.

Taidekoululaiset kesälomalle

Taidekoulu päätti Liisa Ihmemaassa -teemavuoden perhostellen.

Kumpikin ryhmä tutustui perhosiin ja harjoittelivat myös "perhoslentoa." Vanhempien ryhmä väänsi perhoset rautalangasta ja koristeli ne helmillä. Perhosen voi ripustaa ulos puunoksaan lentämään tai sitten sisälle katosta riippumaan.

Nuoremmat värittivät ja maalasivat perhosia öljy- ja vesiväreillä. Perhoset leikattiin irti paperista ja ne kiinnitettiin siimalla puutikkuun. Perhosmobile liikkuu kauniisti ilmavirassa.

"Kanin kolo" -pelit valmistuvat teknisessä työssä Janne Rastaan ohjauksessa.

Taiteilijan laukkuja tekstiiliryhmässä

Värikkäitä laukkukankaita kankaanpainannalla.

Taidekoulun oppilailla on maaliskuussa tekstiili- ja teknisentyön osuudet. Kuusitoista oppilasta valitsi tekstiilityön ja yksitoista teknisentyön.

Teknisessä työssä valmistetaan Janne Rastaan ohjauksessa "Kanin kolo-peli".

Tekstiilityön valinneet aloittivat taiteilijanlaukun valmistuksen maalaamalla kankaanpainoväreillä kangasta. Toisella kerralla laukkukankaaseen painettiin perunapainannalla kuvioita. Kantohihnan ompelukin jo aloitettiin. Seuraavilla kerroilla laukku ommellaan käsin tai koneella.

TAIDENÄYTTELYMATKA

Suuri kiitos vanhempainryhmälle, oppilaille ja vanhemmille! Syksyn aikana ahersimme korutyöpajassa valmistaen sekä myöhemmin myyden keramiikkakoruja. Korujen myynnistä saaduilla tuloilla sekä Ulla Huittisen lahjoitusrahalla pääsimme ensimmäiselle taidenäyttelymatkalle, Turkuun. Näyttelymatkan aikana saimme nauttia Turun taidemuseon Kultakauden klassikoista Crème de la Crème-näyttelyssä sekä nykyvalokuvataiteesta Logomon Alice in the Wonderland-näyttelyssä.

SEINÄMAALAUS VALMIS!

Seinämaalaus valmistui Jukolaan juuri ennen joululomaa. Lopputulosta voi käydä ihailemassa paikan päällä Jukolan auki olo aikoina. Seinämaalauksen tekeminen oli hauskaa maalaamista. Seuraavassa muutamia kuvia työn touhusta.

SEINÄMAALAUS JUKOLAAN

Olemme aloittaneet seinämaalauksen suunnittelun: 1:set maalasivat ornamenttia ja 3:set suunnittelivat monivaiheisen sarjakuvan. Kumpiakin töitä tullaan yhdistämään isoksi kokonaisuudeksi nuorisotila Jukolan seinälle. Seinämaalausta teemme 30.-7.12. Luvassa on hauskaa yhdessä tekemistä! Valmista työtä voimme ihastella esim. Talvikekkerit -tapahtumaan osallistumalla.

Sarjakuva on tehty rakentamalla ensin valmis tausta, joka on kuvattu. Tämän päälle tulevat piirretyt hahmot seikkailemaan. Alla oleva sarjakuvan tausta odottaa vielä hahmojansa. Mitä kuvassa mahtaakaan tapahtua? Se selviää seuraavalla tunnillamme.

TUNTITYÖSKENTELYÄ: MATKA HALKI MAAPALLON

Taiteen peruspetus 3:sen tehtävänä oli: Matka halki maapallon. Tämän matkan oppilaat tekivät mielikuvituksessa. Matkalla päädyttiin mm. Egyptiin, avaruuteen ja kotoisasti Somerolle. Samalla harjoiteltiin ihmisen mittasuhteiden piirtämistä. Seuraavat kuvat työskentelyn alusta.

YHDESSÄ TEKEMISTÄ KOKO PERHEEN VOIMIN!

Tule tutustumaan muihin Taidekoulun oppilaisiin ja vanhempiin sekä tekemään samalla keramiikasta koruja, magneetteja ja rintaneuloja, Taidekoulun oppilaiden hyödyksi.

ILMOITTAUDU MUKAAN TEKEMÄÄN, seuraaviin päiviin tarvitaan vielä vapaaehtoisia:

la 2.10 klo 12.00-14.00 korujen kastaminen lasitteeseen
pe 8.10 klo 16.00-18.00 korujen yhdistäminen solmien ja liimaten

terveisin: Taidekoulun vanhempainryhmä, puheenjohtaja Teija Lehtonen ja Anne -ope

Apuraha taidenäyttelymatkaan

Taidekoulu haki apurahaa tulevana lukuvuotena järjestettävän taidematkan kuljetuskustannuksia varten. Apurahaa haettiin kansanedustajaehdokas Ulla Huittisen hyväntekeväisyys kirpputorituoton tuloista. Ulla valitsi lahjoituskohteeksi Taidekoulun opintomatkan ja Mll:n tukioppilastoiminnan tukemisen. Kiitos Ullalle! Saimme vanhempaintoimikunnalle käytettäväksi 270 euron shekin.

Kiiruun koulun tukiopppilaat ja -opettajat, Ulla Huittinen ja Taidekoulun opettaja sekä tulevan vanhempaintoimikunnan puolesta Eija Silander.

ELÄINTEN KARNEVAALI

Lukuvuoden 2009-2010 teemana oli: Eläinten karnevaali. Kevätnäyttelyn avajaiset pidettiin Aholassa, yhdessä Lounais-Hämeen musiikkiopiston kanssa. Upeat taideteokset yhdessä samannimisen kauniin pianomusiikin ja runojen kanssa oli elämys meille kaikille.