Taidekoulun teemana tänä lukuvuonna on Wolfgang Amadeus Mozartin säveltämä Taikahuilu.
Teemoja valittaessa on keskitytty löytämään lapsille ja nuorille soveltuva, monitahoisesti käsiteltävä sekä yleissivistävä klassikkoteos. Taikahuilu on fantasiakertomus hyvän ja pahan taistelusta sekä ihmisen henkisestä kasvusta. Tarinassa Tamino lähtee pelastamaan Yönkuningattaren tytärtä Paminoa. Apuna matkalla on sulosävelmiä soittava taikahuilu sekä lintuhahmo Papageno. He kohtaavat matkallansa vaarallisia seikkailuja ja hupaisia käänteitä. Teos on valmistunut 1700 -luvun lopulla ja sitä on verrattu tämän päivän Harry Potterin kaltaiseen fantasiatarinaan.
Taidekoulu liittää opetussuunnitelman ja Taikahuilu -teeman yhteen ja lähtee ideoimaan ikäkaudelle soveltuvia, taianomaisia taideteoksia. Lukuvuoden teema huipentuu keväällä 2015 poikkitaiteelliseen avajaistapahtumaan, yhdessä Lounais-Hämeen musiikkiopiston ja yläkoulun 8 -luokan valinnaisryhmän oppilaiden kanssa.
keskiviikko 6. elokuuta 2014
tiistai 4. helmikuuta 2014
Näyttelymatka Ateneumin taidemuseoon.
Pääsin sunnuntaina 2.2. Taidekoulun lasten ja huoltajien siivellä näyttelymatkalle Ateneumin taidemuseoon tutustumaan ensisijassa Järvien lumo -näyttelyyn.
Nutturapäinen pienikokoinen nainen ottaa pääasiassa alakouluikäisistä lapsista koostuvan ryhmämme tottuneesti haltuunsa. Hän on Ateneumin taidemuseon opas. Hän tietää, että lapset ovat Somero-opiston taidekoulun oppilaita, tulevia taiteilijoita ehkä itsekin.
Järven lumo -näyttelyyn on koottu Tuusulanjärven taiteilijayhteisön kuvataiteilijoiden teoksia. Mukana on Eero Järnefeltin, Pekka Halosen ja Venny Soldan-Brofeltin töitä.
Opas ohjaa meidät ensimmäiseksi saliin, jossa pääsemme näkemään taiteilijoiden itsestään ja perheistään tekemiä maalauksia ja piirustuksia. Lapsille suunnatussa opastuksessa keskiöön nousevat taiteilijat ja heidän perheensä.
Opas kertoo, että Halosen perheessä oli kahdeksan lasta ja Järnefelteillä viisi. Juhani Ahon ja Venni Soldan-Brofeldtin perheeseen kuului kolme poikaa.
Saamme kuulla ja nähdä, kuinka taiteilijoiden lapset toimivat usein malleina vanhemmilleen. Pekka Halonen maalasi mielellään alastomia lapsiaan ja opas kertoikin, etteivät lapset siitä oikein pitäneet. He olisivat mieluummin kiipeilleet puissa ja sukellelleet järvessä, kuin palelleet tuntikausia isänsä mallina.
Näyttelyssä oli myös useita Eero Järnefeltin maalauksia tyttäristään ja puolisostaan Saimista. Oppaan mukaan Järnefelt maalasi mielellään perhettään laiskottelemassa puutarhassa, kun taas Halosen työt kuvasivat usein ihmisiä työssä.
Venny Soldan-Brofeltillä ei ollut yhtään tyttöä. Voidakseen maalata myös tyttöjä, hän kasvatti nuorimmalle pojalleen Antille pitkät enkelinkiharat ja puki hänet mekkoon. Näyttelyssä olikin useita kuvia tytöltä näyttävästä Antista. Opas kertoi, että Anttia ei yhtään haitannut tyttönä esiintyminen. Hän saattoi poiketa jopa kyläkaupassa hame päällään.
Opas hoiti lapsiryhmän opastuksen ammattitaidolla. Hän esitti lapsille kysymyksiä teosten valo- ja värimaailmasta sekä arvuutteli mitä vuodenaikaa teoksissa elettiin. Lapset vastasivat kysymyksiin asiantuntevasti, ja varsinkin isommat lapset jaksoivat hyvin seurata opastusta.
Opastuksen jälkeen osa lapsista ehti vielä tutustua muihinkin avoinna oleviin näyttelyihin. Mielenkiintoinen tutustumiskohde oli myös taidekauppa, josta moni ostikin pieniä muistoja kotiin viemisiksi.
Lue lisää Järven lumo -näyttelystä: www.ateneum.fi
maanantai 20. tammikuuta 2014
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)